Susi-Ihminen

Ihmiset retuuttaa ruhojaan
Jokin ajaa ne juoksemaan
Raja on ylitetty lntt kohden
Yksi kaatuu ja haavoittuu
Jlkeen jminen laumasta on suora seuraus
Tarkkaan on haisteltava mihin astuu
Kohta omin avuin taakkansa taas
Yksininen mies jaloilleen nostaa
Lauma on saatava kiinni kun on valoa
Tai hnest tulee vuorollaan saalis
Jahdattu, kituva, helppo maali
Tllkin kertaa juostaan kilpaa
Eri syyst, samaan suuntaan
Kaikki toivo nyt pantava on
Lauman pysyttvn taukoon
Ett turvan lajinsa saisi
Matkan taittuessa, voimien laantuessa
Ainoa toivonsa on juoksu loputon
Kylm maa, vieras maa
Syksy loppuu kun talvi saa
Yksi luoti puhtainta hopeaa
Kaksi petoa katoaa
Yksi laumasta miettii:
＂Se en onneksi ollut min
Jos koskaan kotiin pstn
Ketk meist ovat hengiss?＂
Leukapert veress, sydn kylmn
Rajan tll puolen on vain nieltv
Kauas ehtivt muut, nyt sataa:
Polunkin on sulattanut edest ja takaa
Alasti ja haavoilla ojassa hn makaa
Saaliille pelko on pedon enne
Pedosta nlk vie myskin hengen
Ellei toinen peto ehdi niitkin ennen
Miehell on ulvontaan voimia
neen surkeaan
On hetken en tajuissaan
Kuutamon nousun valossa
Tutut kasvot palaavat
Nlkisin juoksusta
Pian punertuu maa
Pian lmpenee maa
Yksi laumasta miettii:
＂Se en onneksi ollut min
Jos koskaan kotiin pstn
Ketk meist ovat hengiss?＂
Leukapert veress, sydn kylmn
Rajan tll puolen on vain nieltv
Yksi laumasta miettii:
＂Se en onneksi ollut min
Jos koskaan kotiin pstn
Ketk meist ovat hengiss?＂
Leukapert veress, sydn kylmn
Rajan tll puolen on vain nieltv